Käyttöohje KASPERSKY PURE 9.0

[. . . ] Kaspersky PURE KÄYTTÖOPAS SOVELLUSVERSIO: 9. 1 Arvoisa käyttäjä!Toivomme, että tämä asiakirja on hyödyllinen ja tarjoaa vastaukset useimpiin esille tuleviin kysymyksiin. Tämä asiakirja on Kaspersky Lab ZAO:n omaisuutta (viitataan myös nimellä Kaspersky Lab): kaikki oikeudet tähän asiakirjaan ovat Venäjän federaation tekijänoikeuksien ja kansainvälisten sopimusten alaisia. Tämän asiakirjan tai sen osien laittomasta jäljentämisestä tai jakelusta seuraa sovellettavan lain mukainen siviili-, hallinto- tai rikosoikeudellinen vastuu. [. . . ] Tämä hyökkäys voi kaataa joitakin käyttöjärjestelmiä. Maahyökkäys koostuu pyynnön lähettämisestä kohdetietokoneen avoimeen porttiin, jotta se muodostaa yhteyden itseensä. Tämä hyökkäys asettaa tietokoneen kierteeseen, joka lisää suorittimen kuormitusta ja voi johtaa joidenkin käyttöjärjestelmien kaatumiseen. ICMP-tulvitus-hyökkäys koostuu suuren ICMP-pakettimäärän lähettämisestä tietokoneeseen. Tietokone yrittää vastata jokaiseen tulevaan pakettiin, mikä hidastaa suoritinta merkittävästi. SYN-tulvitus-hyökkäys koostuu suuren kyselymäärän lähettämisestä etätietokoneeseen tekaistun yhteyden muodostamista varten. Järjestelmä varaa tietyn määrän resursseja kullekin yhteydelle, mikä kuluttaa järjestelmäresurssit täysin, eikä tietokone enää vastaa muihin yhteysyrityksiin. Tunkeutumishyökkäykset, jotka pyrkivät ottamaan tietokoneen haltuun. Tämä on vaarallisin hyökkäys, sillä jos se onnistuu, hakkeri saa järjestelmän täysin haltuunsa. Hakkerit käyttävät tätä hyökkäystä hankkiakseen etätietokoneesta luottamuksellista tietoa (esim. luottokortin numeroita, salasanoja) tai tunkeutuakseen järjestelmään, jotta sen resursseja voidaan käyttää haitallisiin tarkoituksiin (esim. vallatun järjestelmän käyttäminen zombie-verkon osana tai uusien hyökkäysten alustana). Tämä ryhmä on lukumääräisesti suurin. Hyökkäykset voidaan jakaa kolmeen ryhmään riippuen käyttäjän tietokoneeseen asennetusta käyttöjärjestelmästä: Microsoft Windows -hyökkäykset, Unix-hyökkäykset sekä yhteiset verkkopalvelut, jotka ovat käytettävissä molemmissa käyttöjärjestelmissä. Seuraavat hyökkäystyypit ovat yleisimpiä käytettäessä käyttöjärjestelmien verkkoresursseja: Puskurin ylivuotohyökkäykset. Puskurin ylivuodon voi aiheuttaa hallinnan puute (tai riittämättömyys) työskenneltäessä tietoalueiden kanssa. Tämä on eräs vanhimmista haavoittuvuustyypeistä ja hakkereille sen hyödyntäminen on helpointa. Muotoiltujen merkkijonojen hyökkäykset. Muotoiltujen merkkijonojen virheet ovat seurausta normaalin Ckirjaston riittämättömästä valvonnasta I/O-toiminnoille kuten printf(), fprintf(), scanf() ja muut. Jos ohjelmassa on tämä heikkous, hakkeri voi lähettää erikoistekniikalla luotuja kyselyitä ja saada näin koko järjestelmän hallintaansa. Tunkeutumisen estojärjestelmä analysoi ja estää automaattisesti yritykset käyttää näitä heikkouksia käyttäjän tietokoneen yleisimpien verkkopalveluiden (FTP, POP3, IMAP) kautta. Microsoft Windows -tietokoneisiin kohdistuvat hyökkäykset perustuvat tietokoneeseen asennetun ohjelmiston heikkouksien käyttöön (esim. Microsoft SQL Server, Microsoft Internet Explorer, Messenger ja verkon kautta käytettävissä olevat järjestelmäkomponentit ­ DCom, SMB, Wins, LSASS, IIS5). Lisäksi erilaisten haitallisten komentosarjojen käyttö, kuten Microsoft Internet Explorer -komentosarjat ja Helkern-tyyppiset madot, voidaan luokitella erillisiksi tunkeutumishyökkäyksiksi. [. . . ] 189 yksityistiedot . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 187 Sovelluksen hallinnan säännöt Sovelluksen hallinta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 132 Sovelluksen hallinta peritäänkö oikeudet . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 134 Sovelluksen hallinnan säännöt . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . [. . . ]